7.2 Ammatillinen kuntoutus vai työkyvyttömyyseläke?

Elämä voi yllättää. Sairastuminen tai onnettomuus voi osua kenen tahansa kohdalle.

Toimeentulo turvataan työkyvyttömyyseläkkeellä, jos työkyvyttömyys aiheuttaa ansiotulojen menetyksen joko kokonaan tai osittain vähintään vuoden ajaksi.

Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä selvitetään kuntoutusmahdollisuudet ja työhön paluun edellytykset.

Ammatillinen kuntoutus on ykkössijalla. Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus työeläkelaitosten kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen, jos työkyvyttömyys uhkaa lähimmän viiden vuoden kuluessa ja kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa työntekijää tai yrittäjää jatkamaan työssä pitempään tai palaamaan pitkältä sairauslomalta takaisin työhönsä.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään vasta, kun jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Kelan ja työeläkelaitosten tehtävät kuntoutuksessa ovat osittain erilaiset. Työeläkelaitosten tehtävänä on kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen ja kuntoutuksen suunnittelu yhteistyössä henkilön kanssa, kuntoutuksen toteuttaminen sekä kuntoutuksen aikaisen toimeentulon turvaaminen. Kelan tehtävänä on näiden mainittujen lisäksi kuntoutustarpeen selvittäminen.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi koulutusta, kurssitusta tai työkokeilua. Työeläkelaitos tukee lääketieteellistä kuntoutusta vain, jos se on tarpeen ammatillisen kuntoutuksen tukena. Kuntoutujaa voidaan tukea hankkimaan itselleen uusi ammatti, jos hän ei kykene enää tekemään oman, entisen alansa töitä.

Esimerkiksi tanssija, joka ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tanssia, voi kouluttaa itsensä johonkin toiseen ammattiin. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Sen määrä on työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat:

  • kuntoutustuki ja osakuntoutustuki (määräaikaisia)
  • täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke (toistaiseksi myönnettäviä)

Työkyvyttömyyseläke

Vakuutettu, jonka työkyky on vähintään vuoden ajaksi alentunut vähintään 60 prosenttia, voi saada täyden työkyvyttömyyseläkkeen. Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärintodistus terveydentilasta (B-lääkärinlausunto). Päätöstä tehtäessä käytetään sekä lääketieteellistä että sosiaalis-taloudellista arviointia.

Jälkimmäisessä arvioidaan vakuutetun jäljellä olevaa työkykyä sekä mahdollisuutta hankkia ansiotuloja. Huomioon otetaan myös ikä, koulutus, aiempi työkokemus sekä asumisolo- ja perhesuhteet.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos ansiotaso alenee sairauden vuoksi vähintään 40 prosenttia. Ansioiden alenemisen syynä voi olla esimerkiksi työajan lyheneminen tai uusiin, kevyempiin tehtäviin siirtyminen.

Ennen täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä ansioiden menetystä korvataan yleensä sairausajan palkalla ja sairauspäivärahalla. Kela maksaa päivärahaa saman sairauden perusteella noin vuoden ajalta. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivää, Kela ilmoittaa, milloin sen maksaminen päättyy ja kehottaa hakemaan eläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen maksu alkaa päivärahakauden päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Eläke myönnetään toistaiseksi. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on nimeltään kuntoutustuki.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin 60 vuotta täyttäneille ja 63 vuotta täyttäneelle työkyvyttömälle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke. Vuodesta 2018 alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain ja nostaa työkyvyttömyyseläkkeen yläikärajaakin. Samoin 1.2.2018 lähtien voivat alkaa ensimmäiset työuraeläkkeet 63 vuoden iästä.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Eläke muodostuu karttuneesta eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkkeen osasta. Tulevan ajan eläkkeen osa tarkoittaa laskennallista kertymää, joka lasketaan työkyvyttömäksi tulovuoden alusta oman vanhuuseläkeiän alarajan  täyttämiskuukauden loppuun. Tältä ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotta kohti eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta.  Vakiintunut ansio määräytyy pääsääntöisesti työkyvyttömäksi tuloa edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella.

Tuleva aika voi liittyä työkyvyttömyyseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen. Se voi liittyä myös työttömyyseläkkeeseen, jossa sen laskentatapa on kuitenkin erilainen. Työuraeläke on kertyneen eläkkeen suuruinen ja siihen ei liitetä tulevaa aikaa.

Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.