7.1 Eläkettä eri elämäntilanteisiin

    Suomessa voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63-68 -vuotiaana.  Alaikäraja alkaa nousta kolmella kuukaudella vuodessa 2018 lähtien, yläikäraja hieman myöhemmin.  Vuonna 2015 enemmän kuin joka neljäs suomalainen sai eläkettä. Keskimääräinen eläke vuonna 2015 oli 1613 euroa kuukaudessa.
      Työeläkkeelle siirrytään keskimäärin 61,1 -vuotiaina. Tässä luvussa ovat mukana myös työkyvyttömyyseläkeläiset. Sairaus, tapaturma tai onnettomuus voi katkaista työnteon tilapäisesti tai kokonaan, jolloin eläkkeelle siirtyminen tulee ajankohtaiseksi paljon ennen suunniteltua aikaa.

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää eläkejärjestelmää: ansio- eli työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä tai yrittämisellä. Niitä täydentävät tarvittaessa kansan- ja takuueläkkeet, jotka turvaavat minimitoimentulon. Suurin osa eläkeläisistä saa työeläkettä.

Työeläkevaihtoehdot:

  • Vanhuuseläke 63 – 68 -vuotiaana (vuonna 1955 syntyneistä alkaen alaikäraja nousee 3 kk vuodessa)
  • Osittainen vanhuuseläke 61-vuotiaasta alkaen
  • Täysi- ja osatyökyvyttömyyseläke 18 – 62-vuotiaana
  • Työuraeläke 63-vuotiaana
  • Kertyneen suuruinen vanhuuseläke 62-vuotiaana ennen 1958 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle

 Vanhuuseläke alkaa joustavasti

Eläkeiässä tai määräiässä alkavan eläkkeen nimi on vanhuuseläke.

 Vanhuuseläke voi alkaa joustavasti 63 – 68 vuoden iässä. Ikärajat alkavat hiljalleen nousta ylöspäin vuodesta 2018 alkaen.  Jos jää osittaiselle vanhuuseläkkeelle ennen eläkeiän alarajaa, nostettu eläkeosa pienenee 0,4 prosenttia kuukaudessa alarajan täyttämiseen saakka.  Jos eläkettä tai sen osaa ei ota maksuun eläkeiän alarajalta, saa tähän eläkkeeseen 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen kuukaudessa.

Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää eläkeiän täyttämistä ja eläkkeen hakemista.

Muilta kuin yrittäjien eläkelakien piirissä olevilta edellytetään myös työsuhteen päättymistä. Vanhuuseläke koostuu koko työuran aikana karttuneesta eläkkeestä. Kulloinkin voimassa olevat työeläkelait vaikuttavat henkilön työeläkekertymään vain lakien voimassaoloajan. Nämä kaikki kertymät vaikuttavat omalta osaltaan aikanaan maksettavaan eläkkeeseen.

Muut korvaukset

Pakolliset liikenne- ja tapaturmavakuutukset ovat avainasemassa silloin, kun henkilö vammautuu tai menehtyy liikenneonnettomuuden tai tapaturman uhrina.

Nämä korvaukset ovat useimmiten suurempia kuin mitä työeläkelakien mukaan saisi. Korvaukset ovat ensisijaisia, eikä työeläkettä yleensä näiden rinnalla jää maksettavaksi.

Siitä huolimatta työeläkettä kannattaa hakea, sillä jos työkyky myöhemmin palautuu, karttuu työeläkettä myös työkyvyttömyysajalta.

 

 

Elinaikakerroin pienentää eläkettä

Elinajan pitenemisen takia vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin pienentää alkavan työeläkkeen määrää. Se ikään kuin jakaa saman eläkesumman pidemmälle elinajalle. Elinaikakerroin ei vaikuta kansaneläkkeisiin eikä tapaturma- eikä liikennevakuutuslain mukaan maksettaviin eläkkeisiin. Vuoden 2017 kertoimella laskettuna vuonna 1955 syntyneen eläke pienenee noin neljällä prosentilla. Elinaikakerroin koskee myös työkyvyttömyyseläkkeitä. Kerroin koskee vain jo karttunutta eläkkeen osaa. Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen lasketaan eläke myös ajalta työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään eli työaika, joka työkyvyttömyyden takia on jäänyt tekemättä.

Vuorotteluvapaan aikainen eläkekarttuma

 Vuorotteluvapaan ajalta eläkettä kartuttava osuus vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta on 55 prosenttia. Tästä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa.