6.4 Päätoiminen yrittäjätoiminta työttömyysetuuksien esteenä

Päätoiminen yrittäjätoiminta työttömyysetuuksien esteenä

Työttömyysturvalain soveltamisessa työntekomuotoja on vain kaksi. Henkilö työllistyy joko työsuhteessa tai yrittäjänä.  Yrittäjätoimintana pidetään periaatteessa kaikkea muuta kuin työsuhteessa tehtyä työtä riippumatta siitä, onko kyseessä YEL-vakuutettava työ.  Yrittäjätoimintaan luetaan laissa aikaisemmin mainittu ns. oma työ.  Yritystoiminta voi olla päätoimista, mikä estää työttömyysetuuksien maksatuksen. Sivutoimisella yrittäjällä sitä vastoin on oikeus työttömyysetuuksiin.

Päätoimisessa yritystoiminnassa ja sitä vastaavassa omassa työssä, esim. apurahatyössä, työllistyvällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaikkei töitä aina olisikaan. Työttömyysturvalla ei voida kattaa yrittäjäriskiä, kuten tilapäisiä katkoksia. Työttömyysturvaa ei voi saada silloin, kun yritystoiminta vähenee tai hiljenee.

Yritystoiminta esimerkiksi toimeksiantosuhteissa tai itsenäisessä taiteilijatyössä voi olla niin pienimuotoista, ettei YEL -vakuuttamisvelvollisuutta ole. YEL-vakuuttamisvelvoite alkaa 7 645,23 euron (v. 2017) yrittäjäntulosta. Jos siis verotuksessa vahvistettu verotettava yrittäjätulo (muu kuin työsuhteesta saatu palkka ja tekijänoikeuskorvaukset) ylittää tuon euromäärän, YEL-vakuutuksen ottaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Työvoimatoimistoissa ratkaistaan tapauskohtaisesti ns. kokonaisharkinnalla kysymys siitä, työllistyykö henkilö yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Yleensä YEL-vakuutuksen ottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että TE-toimisto pitää hakijaa lähtökohtaisesti päätoimisena yrittäjänä, ellei hän muuta näytä.

Keikkatyöntekijällä voi olla yrittäjätyöksi luettavia toimeksiantosuhteita ja työsuhteisia keikkoja peräkkäin ja päällekkäin. TE-toimisto arvioi työllistymisen laatua ns. kokonaisarviolla, jonka pohjana on toimistolle esitetty selvitys keikkojen laadusta ja määristä sekä vakuuttamisesta.  Niin sanottujen laskutuspalvelujen käyttäjät luokitellaan yleensä työvoimatoimistoissa periaatteessa yrittäjiksi, mutta käytännössä TE-keskusten lausunnoissa laskutuspalvelujen jatkuvaa käyttöä on pidetty toistaiseksi jatkuvana sivutoimisena yrittäjyytenä.

Päätoimisesti yrittäjinä työllistyvät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassoissa. Kynnys on korkea, koska luovien ja esityksellisten alojen yrittäjille  yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat suhteellisen korkeat ja päivärahan saamisen ehtona on taiteilijatoiminnan lopettaminen kokonaan. Tämä ei yleensä ole vaihtoehto ammattiinsa sitoutuneelle taiteilijalle.

Sen sijaan laskutuspalvelun toimitaessa kautta ei voi kerryttää työssäoloehtoa yrittäjäkassassa, koska henkilö ei voi ottaa YEL-vakuutusta, sillä laskutuspalvelu maksaa työntekijän työeläkkeet. Työtä ei myöskään lueta palkansaajan työssäoloehtoon, sillä usein laskutuspalvelulta puuttuu työajan valvonta.

Päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan työllistyvän siinä edelleen siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Nykyään omaa ilmoitusta yritystoiminnan päättymisestä voidaan pitää riittävänä. On hyvä kuitenkin poistaa mahdollinen yritys arvonlisäverorekisteristä ja ennakonperintärekisteristä. Yritystä ei enää tarvitse kuitenkaan poistaa kaupparekisteristä.

 

Koko yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei kuitenkaan edellytetä:

  • jos päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista ( esim. yrittäjän perheenjäsen)
  • kyse on palkansaajan rinnastettavasta yrittäjästä (esim. radiotoimittaja, jolla yksi toimeksiantaja)
  • yritystoiminta on kausiluonteista luonnonolosuhteiden vuoksi ( esim. kesäkioski, jonka tuloilla ei pärjää koko vuotta)

Yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Jos ehto ei täyty, hän voi tietyin edellytyksin saada tarveharkintaista työmarkkinatukea.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kk työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut niin laajaa, että YEL-vakuutuksen perusteena oleva työtulo on ollut vuodesta 2015 alkaen vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Peruspäivärahan suhteen yrittäjän työssäoloehtoon voidaan lukea yrittäjätoiminnan lisäksi palkansaajan työssäoloehdon täyttävä työ 28 edellisen kuukauden ajalta.