6.91 Esimerkkejä pistokeikan vaikutuksesta päivärahaan

Esimerkkejä pistokeikan vaikutuksesta päivärahaan

Esim. 1

Työtön näyttelijä tai kuvaaja saa 70 euron suuruista työttömyyspäivärahaa eli yhtensä 1 505 euroa työttömyyskorvausta kuukaudessa.

Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa (4 ja 14 tuntia) ja seuraavalla viikolla yhden 7 tunnin keikan. Palkkaa hän saa ensimmäisestä keikasta 100 euroa, toisesta 400 euroa ja kolmannesta 200 euroa. Yhteensä siis 700 euroa. Tältä kuukaudelta hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa, jota maksetaan kaikilta päiviltä, mutta soviteltuna. Sovittelun pääsäännön mukaan puolet saadusta tulosta vähentää sitä päivärahaa, jota kokonaan työttömänä sai. Palkasta vähennetään ensin suojaosa 300 euroa. 700 euroa – 300 euroa = 400 euroa. 400 euroa sovitellaan eli  1505 euroa – (400:2) euroa = 1 305 euroa

Kyseisen kuukauden päiväraha on 1305 euroa. (1305/21pvää) = 62,15 euroa päivässä).

Verotettavaksi kokonaisansioksi näiden keikkojen avulla tulee 1305 euroa korvausta ja 700 euroa palkkaa, eli yhteensä  2005 euroa.

Esim. 2

Ravintolamuusikko saa työttömyyspäivärahaa 55 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa eli kuukaudessa yhteensä 1 155 euroa. Hän hakee päivärahaa kuukauden mittaiselta jaksolta (= esim. 21 päivää). Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa ja saa 260 euroa ja seuraavalla viikolla yhden keikan, josta saa 130 euroa. Keikkapalkat lomakorvauksineen ovat yhteensä siis 390 euroa.

Päiväraha maksetaan hänelle soviteltuna seuraavasti:

1 155 euroa – ((390-300):2) euroa = 1110 euroa kuukaudessa (eli noin 52,85 euroa päivässä 21 päivältä)

Päivärahaa maksetaan pääsääntöisesti viideltä päivältä viikossa, samoin soviteltua päivärahaa. Keikkatyö ei vähennä maksettavia päiviä, vaan päivää kohti maksettavan päivärahan määrä pienenee. 400 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyy päiviä kuitenkin vain täysien työttömyyspäivien verran, eli esimerkissä kaksi 1100:55 = 20 päivää. Soviteltua päivärahaa saavalle työttömälle kertyy mahdollisesti uusia työssäoloviikkoja. Kun näitä viikkoja kertyy yhteensä 26, työttömän päiväraha lasketaan uudelleen näiden viikkojen työtuloista. Samalla asetetaan uusi omavastuuaika (7 kokonaista työpäivää) ja maksetut päivät nollataan.

Lyhennetyn työpäivän tai työviikon tekijöiden viikkotyöaika ei saa ylittää 80 prosenttia alan kokoaikatyön ajasta.

Esittävien alojen (muusikot, näyttelijät) tilapäisissä keikkatyössä ei kuitenkaan ole yleensä ole tes-perusteisia viikkotyöaikoja. Jos tällaisen suoritetyön keikalle on sovittu esimerkiksi työehtosopimuksella vähimmäistyöaika, voidaan sen pohjalta laskea sovittelua varten viikoittainen työaika sovittelun pohjaksi. Näissä tapauksissa työntekijä katsotaan oman alansa kokoaikatyötä tekeväksi, ei osa-aikatyöntekijäksi, koska esittävän alan keikkatyötä ei voi asian luonteesta johtuen tehdä osa-aikaisesti.

Muita kuin esittävän taiteen keikkatöitä voidaan alasta riippuen tehdä toki myös osa-aikanatyönä, jolloin alalla yleensä on joku samaa kokoaikatyötä koskeva työehtosopimus ja/tai työaikalain mukainen säännöllinen viikkotyöaika. Nyrkkisääntö on, että sovittelussa osa-aikatyöksi katsottavassa työssä työajan saa olla enintään 80 prosenttia kokoaikaisen – joko työehtosopimukseen tai työaikalain mukaisesta – viikkotyöajasta, muuten kyse on kokoaikatyöstä, eikä henkilö voi olla silloin kokoaikatyötä hakeva työtön. Kokoaikatyöksi katsottavan keikan/määräaikaisen työsuhteen on oltava enintään kahden viikon mittainen. Esittävillä ja luovilla aloilla yksittäisiä keikkoja saa olla enintään neljä kalenteriviikossa.

Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyöksi luettava  keikka katkaisee työttömyyden, eikä siltä ajalta makseta lainkaan päivärahaa.

Puolet saaduista tuloista vähentää sitä päivärahaa, jonka kokonaan työttömänä saisi, huomioiden suojaosa. Maksettava päiväraha yhdessä saadun palkan kanssa ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia siitä palkasta, josta täysi päiväraha on laskettu.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös erityiseltä sovittelujaksolta. Tällöin tavanomaiseen neljän viikon tai kuukauden mittaiseen sovittelujaksoon sisältyy aikaa, jolta ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen. Tavanomainen jakso siis katkeaa tai jää normaalia lyhyemmäksi.

Tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon työttömyyspäivärahan sovittelussa työttömyysturvalain sovittelusäännösten mukaisesti ansiotulona. Maksettu tekijänoikeuskorvaus voidaan myös jaksottaa eri kuukausille. Esimerkiksi Teosto ry maksaa korvauksia kahdesti vuodessa, joten ne jaksotetaan maksamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Mikäli tekijänoikeuskorvaus perustuu työsuhteeseen ja maksetaan kokonaan työttömänä kuukautena, se ei vaikuta työttömyyskorvauksiin.

Mutta, jos tässä kuukaudessa on yksikin työpäivä, joka johtaa soviteltuun päivärahaan, myös tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon.