6.1 Työttömänä töiden välissä, mistä työttömyysturva koostuu

Keikkatyöläiselle hiljaiset jaksot, jolloin työtä on joko hyvin vähän tai ei lainkaan, ovat tuttuja. Puhelin ei soi, eikä sähköposti laula, vaikka miten kekseliäästi markkinoisi itseään. Jos olet työtön, sinulla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa, jos täytät työssäoloehdon ja ns. jäsenyysehdon (jos haet korvausta työttömyyskassasta). Jos ehdot eivät täyty, voit saada tietyin edellytyksin tarveharkintaista työmarkkinatukea.

Työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa (työhistoria < 3 vuotta 300 päivältä, työhistoria > 3 vuotta 400 päivältä, työhistoria > 5 vuotta ja ikä > 58 vuotta 500 päivältä), muut Kelan maksamaa peruspäivärahaa. Myös yrittäjä voi saada peruspäivärahaa, jos hän täyttää yrittäjän oman työssäoloehdon ja hänellä on ollut YEL-vakuutus vähintään 12.000 euron työtulolle. Yrittäjien työttömyyskassaan liittyneillä yrittäjillä on oikeus vakuutettuun työtuloon perustuvaan ansiopäivärahaan.

Jos työssäoloehto ei täyty, taloudellista tukea tarvitseva työtön voi saada työmarkkinatukea, joka on tarveharkintaista.

Kassaan kuuluvien pitää täyttää myös ns. jäsenyysehto. Työssäoloehtoon voidaan lukea vain ne työt, jotka tehty sinä aikana, kun olet kuulunut työttömyyskassan. Kassoihin ei voi liittyä työttömänä ollessaan, mutta liittymishetken työn ei tarvitse olla vakinaista.

Ennen kuin työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, sen on saatava työvoimatoimistosta työvoimapoliittinen lausunto, jossa todetaan onko työttömyysturvan maksamiselle estettä. Esteenä voi olla esimerkiksi se, ettei henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä, hän ei hae kokopäivätöitä tai työllistyy päätoimisesti yrittäjänä. Näistä syistä on tärkeää, että työvoimatoimistoon ilmoittaudutaan nimenomaan kokoaikatyön hakijaksi, eikä sille aseteta mitään esteitä. Pää- ja sivutoimisen yrittäjän raja menee siinä, että päätoimiseksi katsottavan yrittäjän yritystoiminta on niin laajaa, että se muodostaa esteen kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Jos työnhakija kertoo harjoittavansa jatkuvasti yritystoimintaansa ja etsivänsä uusia asiakkaita, toiminnan voidaan katsovan olevan päätoimista. Olennaista on se, mitä henkilö kertoo TE-toimiston virkailijalle toiminnansa työllistävyydestä.

Työttömyysturva koostuu:

1) työttömyysvakuutuksesta

  • ansioon suhteutettu päiväraha

2) perusturvasta

  • peruspäiväraha
  • tarveharkintainen työmarkkinatuki

3) koulutuksen tuista

Työttömyyspäivärahaa voi saada

17 – 64 -vuotias työtön, joka

  • asuu Suomessa
  • ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon
  • hakee kokoaikatyötä
  • on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä
  • täyttää työssäoloehdon

Työssäoloehdon täyttäminen – pidä työpäiväkirjaa pätkätöistä

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun

  • *työtön on ollut palkkatyössä 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kk aikana
  • *työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (paitsi opetusalalla ja eräissä tilanteissa luovien ja esittävien ammattien kohdalla on omat määräyksensä ) ja
  • * palkka on ollut alan työehtosopimuksen mukainen tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkka on ollut vähintään 1187 euroa kuukaudessa (vuonna 2017).

Työssäoloehdon täyttävän palkkatyön ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Vaadittavat 26 työviikkoa voi kerätä pätkissä viikon kerrallaan. Oleellista on se, että 18 tunnin viikkotyöaika kertyy kalenteriviikon sisällä. Kalenteriviikko alkaa maanantaina ja päättyy sunnuntaina. Jos työskentelet tällä viikolla yhtenä päivänä, esimerkiksi perjantaina 6 tuntia ja seuraavan viikon maanantaina ja tiistaina jälleen 6 tuntia päivässä, viikkotyötuntimääräsi ei ole 18, koska työ jakaantuu kahdelle kalenteriviikolle.

Edellä mainittu 18 tunnin sääntö ei ole täysin ehdoton. Luovilla ja esityksillä aloilla työssäoloehtoa tarkastellaan viikkoansioiden perusteella. Poikkeuksen muodostavat myös esimerkiksi lukuvuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevat tuntiopettajat, joiden viikkotyömäärä vaihtelee, mutta keskimääräinen työaika on työsopimuksen mukaan määritelty viikkotyöajaksi. Työssäoloehdon täyttäväksi viikkotuntimääräksi hyväksytään puolet alan ns. päätoimisen tuntiopettajan viikkotyöajasta16:sta tunnista  eli 8 tuntia riittää.  Muilla aloilla keskimääräisiä viikkotuntimääriä ei yleensä oteta huomioon.

Lyhyitä pätkiä ja eri pituisia työviikkoja tekevien kannattaa pitää työpäiväkirjaa, johon merkitään sekä työajat että palkattomat jaksot. Tästä on iso apu työssäoloehtoa tutkittaessa ja päivärahojen suuruutta laskettaessa.

Työaikaan perustuvassa tarkastelussa työssäoloehtoon voidaan ottaa mukaan vain konkreettisesti tarkastelujakson aikana tehty työ. Keikkatöissä palkkio on yleensä suoritusperusteinen eli palkka maksetaan esityksestä. Valmistelevaa työtä, kuten harjoittelua ja pitkiä työmatkoja ei lasketa työajaksi. Jos työsopimukseen sisältyy sovittuja palkallisia harjoituksia tai työmatkatunteja, ne huomioidaan työaikaa laskettaessa.

Tekijänoikeuskorvauksia ei oteta mukaan työssäoloehtoon, koska niitä ei makseta työnteosta, eikä niistä tästä syystä myöskään makseta työttömyysvakuutusmaksuja.  Tekijänoikeuskorvaukset maksetaan usein vielä vuosien kuluttua varsinaisen työn tekemisestä. Tekijänoikeuskorvaukset kylläkin vähentävät soviteltua päivärahaa ja ne on ilmoitettava työttömyyskassaan.

Apurahalla työskentely ei kerrytä työssäoloa, mutta apurahakausien yli voidaan hypätä samalla tavoin kuin sairaus- tai opiskelutaukojenkin yli. Ne pidentävät 28 kuukauden jaksoa, jolta työssäoloa tarkistetaan.

 Luovan ja esittävän työn työssäoloehto alle kuukauden työsuhteissa

Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan ja/tai esittävän työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo on ollut vähintään 276,05 euroa/ v.2017 viikossa (1187 euroa kuukaudessa/ v.2017). Tätä työssäoloehtoa sovelletaan vain aloilla, joilla luovan ja esityksellisen panoksen osuus on ratkaisevaa. Näitä aloja ovat jo kumotun TaEL- eläkkeen piiriin kuuluneet toimittajat ja taiteilijat kuten valokuvaajat näyttelijät ja muusikot. On huomattava, että tämä koskee siis ainoastaan työsuhteista työtä, ei toimeksiantoperusteista tai yrittäjätyötä.

Esimerkiksi lyhyitä keikkoja tekevän muusikon työssäoloehtoa tutkittaessa katsotaan, minkä verran hän ansaitsee viikossa. Sillä, tekeekö muusikko töitä 15 minuuttia vai 50 tuntia viikossa, ei ole tällöin työttömyysturvan kannalta merkitystä.

Jos tekee erilaisia keikkatöitä, esimerkiksi sivutoimisena opettajana muusikkona erilaisten työssäoloehdon kertymäsäännösten piirissä, lasketaan eri työttömyyskassassa eri töiden prosentuaaliset osuudet yhteen 100 %:iin asti. Jos esimerkiksi saa viikolla keikasta 200 euroa ja saman viikon opetustyötä oli 4 tuntia, tulee tästä työssäoloehdon täyttävä viikko, vaikka kumpikaan työ ei yksin riittäisi täydeksi työssäoloehdon täyttäväksi työviikoksi.

Kannattaa kuitenkin pitää tarkkaa harjoitus- ja työpäiväkirjaa työ- ja työttömyysajan erottamiseksi toisistaan. Samalla pysyy selvillä siitä, miten työssäoloehtoa kertyy eri aikoina.

Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa, vaikka olisit työttömyysjaksojen välillä työssä. Jos olet välillä poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.

Soviteltua työttömyyskorvausta ei ole pakko hakea. Suositeltavaa kuitenkin on, että vaikka jonain hetkenä ansiot tuntuvatkin riittäviltä olosuhteiden jatkuessa muutoin entisellään, hakee ”turhaankin” päivärahaa, vaikka tiedossa on hylky. Tämä helpottaa työttömyyskassankin työtä, koska pitkien hakutaukojen jälkeen aukkojen työmarkkinoilla olo on joka tapauksessa selvitettävä ansioineen, mikä on jälkikäteen huomattavasti työläämpää.

Päätoiminen yrittäjätoiminta työttömyysetuuksien esteenä

Työttömyysturvalain soveltamisessa työntekomuotoja on vain kaksi. Henkilö työllistyy joko työsuhteessa tai yrittäjänä.  Yrittäjätoimintana pidetään periaatteessa kaikkea muuta kuin työsuhteessa tehtyä työtä riippumatta siitä, onko kyseessä YEL-vakuutettava työ.  Yrittäjätoimintaan luetaan laissa aikaisemmin mainittu ns. oma työ.  Yritystoiminta voi olla päätoimista, mikä estää työttömyysetuuksien maksatuksen. Sivutoimisella yrittäjällä sitä vastoin on oikeus työttömyysetuuksiin.

Päätoimisessa yritystoiminnassa ja sitä vastaavassa omassa työssä, esim. apurahatyössä, työllistyvällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaikkei töitä aina olisikaan. Työttömyysturvalla ei voida kattaa yrittäjäriskiä, kuten tilapäisiä katkoksia. Työttömyysturvaa ei voi saada silloin, kun yritystoiminta vähenee tai hiljenee.

Yritystoiminta esimerkiksi toimeksiantosuhteissa tai itsenäisessä taiteilijatyössä voi olla niin pienimuotoista, ettei YEL -vakuuttamisvelvollisuutta ole. YEL-vakuuttamisvelvoite alkaa 7 645,23 euron (v. 2017) yrittäjäntulosta. Jos siis verotuksessa vahvistettu verotettava yrittäjätulo (muu kuin työsuhteesta saatu palkka ja tekijänoikeuskorvaukset) ylittää tuon euromäärän, YEL-vakuutuksen ottaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Työvoimatoimistoissa ratkaistaan tapauskohtaisesti ns. kokonaisharkinnalla kysymys siitä, työllistyykö henkilö yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Yleensä YEL-vakuutuksen ottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että TE-toimisto pitää hakijaa lähtökohtaisesti päätoimisena yrittäjänä, ellei hän muuta näytä.

Keikkatyöntekijällä voi olla yrittäjätyöksi luettavia toimeksiantosuhteita ja työsuhteisia keikkoja peräkkäin ja päällekkäin. TE-toimisto arvioi työllistymisen laatua ns. kokonaisarviolla, jonka pohjana on toimistolle esitetty selvitys keikkojen laadusta ja määristä sekä vakuuttamisesta.  Niin sanottujen laskutuspalvelujen käyttäjät luokitellaan yleensä työvoimatoimistoissa periaatteessa yrittäjiksi, mutta käytännössä TE-keskusten lausunnoissa laskutuspalvelujen jatkuvaa käyttöä on pidetty toistaiseksi jatkuvana sivutoimisena yrittäjyytenä.

Päätoimisesti yrittäjinä työllistyvät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassoissa. Kynnys on korkea, koska luovien ja esityksellisten alojen yrittäjille  yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat suhteellisen korkeat ja päivärahan saamisen ehtona on taiteilijatoiminnan lopettaminen kokonaan. Tämä ei yleensä ole vaihtoehto ammattiinsa sitoutuneelle taiteilijalle.

Sen sijaan laskutuspalvelun toimitaessa kautta ei voi kerryttää työssäoloehtoa yrittäjäkassassa, koska henkilö ei voi ottaa YEL-vakuutusta, sillä laskutuspalvelu maksaa työntekijän työeläkkeet. Työtä ei myöskään lueta palkansaajan työssäoloehtoon, sillä usein laskutuspalvelulta puuttuu työajan valvonta.

Päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan työllistyvän siinä edelleen siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Nykyään omaa ilmoitusta yritystoiminnan päättymisestä voidaan pitää riittävänä. On hyvä kuitenkin poistaa mahdollinen yritys arvonlisäverorekisteristä ja ennakonperintärekisteristä. Yritystä ei enää tarvitse kuitenkaan poistaa kaupparekisteristä.

 

Koko yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei kuitenkaan edellytetä:

  • jos päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista ( esim. yrittäjän perheenjäsen)
  • kyse on palkansaajan rinnastettavasta yrittäjästä (esim. radiotoimittaja, jolla yksi toimeksiantaja)
  • yritystoiminta on kausiluonteista luonnonolosuhteiden vuoksi ( esim. kesäkioski, jonka tuloilla ei pärjää koko vuotta)

Yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Jos ehto ei täyty, hän voi tietyin edellytyksin saada tarveharkintaista työmarkkinatukea.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kk työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut niin laajaa, että YEL-vakuutuksen perusteena oleva työtulo on ollut vuodesta 2015 alkaen vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Peruspäivärahan suhteen yrittäjän työssäoloehtoon voidaan lukea yrittäjätoiminnan lisäksi palkansaajan työssäoloehdon täyttävä työ 28 edellisen kuukauden ajalta. 

Väliinputoajat

 Vuoroin työsuhteessa ja omassa työssä

Eri mittaiset työ- ja toimeksiantosuhteet sekä oma työ saattavat lomittua toisiinsa eri tavoin. Tämä on normaalia keikkatyöntekijän arkea, jos on sovitellun päivärahan saaja. Jos oma työ tai muu yrittäjämäinen toiminta on sivutoimista, se ei estä sovitellun päivärahan saamista.

Jos on aloittava hakija, jonka työt loppuvat yhtä aikaa kaikilla rintamalla, työtön voi pudota tyhjän päälle. Työttömyysturvassa häntä arvioidaan vain joko palkansaajana tai yrittäjänä. Ongelmia voi syntyä silloin, kun osaksi omalla työllään/yritystoiminnaksi arvioidulla toiminnalla elänyt palkansaaja-keikkatyöntekijä hakee työttömyysturvaa tai työtön palkansaaja alkaa hankkia omalla työllään lisätuloa.

Jos keikkaluonteisen palkkatyön ja oman yrittäjätyön välillä sukkuloiva jää työttömäksi, hänen on vaikeaa osoittaa yrittäjätyön sivutoimisuutta, ellei yrittäjätyön rinnalla ole tehty vähintään kuuden kuukauden ajan työssäoloehdon täyttävää kokoaikatyötä. Tällöin on mahdollista, että henkilö muun selvityksen puuttuessa todetaan päätoimiseksi yrittäjäksi ilman oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan palkansaajakassasta.

Nykyään työttömyysturvalaki mahdollistaa sen, että henkilö voi 14 päivän ajan harjoittaa päätoimista yritystoimintaa ilman, että sillä on vaikutusta siihen tulkitaanko henkilö päätoimiseksi yrittäjäksi vai sivutoimiseksi. Epäselvä kysymys on se, voiko välissä olla yksi työttömyyspäivä, jonka jälkeen henkilö voi jälleen tehdä enintään 14 päivää kestävän työkeikan. Lainmuutoksella on tarkoitettu sitä, että henkilö voisi vastaanottaa yksittäisiä keikkoja ilman pelkoa työttömyysetuuksien menettämisestä. TE-toimisto kuitenkin arvioida, että kokonaisuutena arvostellen henkilö on päätoiminen yrittäjä eikä työtön työnhakija, jos kysymys on säännönmukaisista keikoista.

Kokeilevan yrittäjän työttömyysturva

Työttömän on tietyin edellytyksin mahdollisuus kokeilla siipiään yrittäjänä menettämättä palkansaajan työttömyysturvaansa. Jos työtön aloittaa yritystoiminnan ja jää uudelleen työttömäksi ilman, että yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta, työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkatuloa ei määritellä uudelleen, vaan korvaus jatkuu siitä, mihin työtön yritystoiminnan alkaessa jäi.

Laskutuspalvelut

Laskutuspalveluiden tai ”kevytyrittäjyyspalveluiden” käyttö ei tarkoita sitä, että henkilö katsottaisiin työsuhteiseksi. Lainsäädäntö tunnistaa ainoastaan yrittäjä- tai työsuhteisen työn. Laskutuspalveluiden kautta tehtävä työ katsotaan yrittäjätyöksi. TE-toimisto joutuu arvioimaan sen, onko työ pää- vai sivutoimista.

Laskutuspalveluiden kautta ei voi tällä hetkellä kerryttää työssäoloehtoa missään työttömyyskassassa, ellei henkilöllä ole YEL-vakuutusta.

Muun muassa yrittäjän työttömyskassassa työssäoloehtoa ei kerry, jos henkilöllä ei ole YEL-vakuutusta vähintään 1000 euron kuukausitulolle. Laskutuspalvelut maksavat palvelun käyttäjästä TyEL-vakuutusmaksut, joten henkilöllä useimmiten ei ole YEL-vakuutusta tämän lisäksi.

Toisaalta palkansaajakassassa työ katsotaan yrittäjätyöksi, joten sitä ei voi vakuuttaa palkansaajakassassa.

Paljonko päivärahaa saa?

Peruspäivärahan suuruus on 32,40 euroa vuonna 2017. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen, mutta työmarkkinatuessa noudatetaan tarveharkintaa.

Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansioiden mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen maksetaan lisäksi lapsikorotusta hakijan huollettavalta olevalta alle 18-vuotiaalta lapselta. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta 5,23 €, kahdesta lapsesta 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,90 €.

Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän 26 viikon palkkatuloista.

Voit saada ansiopäivärahan korotettuna, jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Korotettua ansio-osaa maksetaan palvelun ajalta enintään 200 päivältä. Korotetun ansio-osan maksaminen edellyttää, että palvelusta on sovittu TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelmassa

 

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat:

  • työnhakuvalmennus
  • uravalmennus
  • kokeilu
  • kuntouttavaa työtoiminta
  • työvoimakoulutus
  • omaehtoinen opiskelu
  • kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukainen omaehtoinen opiskelu

___________

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 400 työttömyyspäivältä.

Tekijänoikeustuloja sekä erilaisia uusinta- ja käyttökorvauksia ei oteta huomioon ansiopäivärahaa määriteltäessä. Ne otetaan useimmiten kuitenkin huomioon työttömyysturvaetuutta vähentävinä tuloina.

Soviteltu työttömyyspäiväraha ja pistokeikat

Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos olet työllistynyt osittain. Soviteltua päivärahaa voi saada, jos tehty työaika on enintään 80 % alan kokoaikatyöntekijän työajasta.  Raja tarkoittaa käytännössä neljää alan normaalimittaista työpäivää kalenteriviikossa. Sovittelu tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet siitä työtulosta, joka ylittää kuukaudessa 300 euron suojaosan.

 Työttömälle voidaan maksaa soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos hän tekee esimerkiksi

  • osa-aikaisesti työtä,
  • tai lyhyitä alle kahden viikon kokoaikaisia keikkoja
  • tai hänellä on muita satunnaisia tuloja.

Keikkatyötä tekevät muusikot ja näyttelijät tekevät oman alansa lyhytaikaista määräaikaista kokoaikatyötä, jossa esimerkiksi illan pistokeikka on yhden päivän mittainen määräaikainen työsopimus. Freelancerin teatterikiinnitys on taas esimerkiksi näytelmän esityskauden mittainen työsopimus, jossa työpäivien eli esitysten ja harjoitusten väliin jäävät työttömät ajanjaksot oikeuttavat soviteltuun päivärahaan. Yleensä yli kuukauden mittaisina työsopimuksina näihin kuitenkin sovelletaan edellä sanottua 18 viikkotunnin sääntöä.

Esimerkkejä pistokeikan vaikutuksesta päivärahaan

Esim. 1

Työtön näyttelijä tai kuvaaja saa 70 euron suuruista työttömyyspäivärahaa eli yhtensä 1 505 euroa työttömyyskorvausta kuukaudessa.

Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa (4 ja 14 tuntia) ja seuraavalla viikolla yhden 7 tunnin keikan. Palkkaa hän saa ensimmäisestä keikasta 100 euroa, toisesta 400 euroa ja kolmannesta 200 euroa. Yhteensä siis 700 euroa. Tältä kuukaudelta hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa, jota maksetaan kaikilta päiviltä, mutta soviteltuna. Sovittelun pääsäännön mukaan puolet saadusta tulosta vähentää sitä päivärahaa, jota kokonaan työttömänä sai. Palkasta vähennetään ensin suojaosa 300 euroa. 700 euroa – 300 euroa = 400 euroa. 400 euroa sovitellaan eli  1505 euroa – (400:2) euroa = 1 305 euroa

Kyseisen kuukauden päiväraha on 1305 euroa. (1305/21pvää) = 62,15 euroa päivässä).

Verotettavaksi kokonaisansioksi näiden keikkojen avulla tulee 1305 euroa korvausta ja 700 euroa palkkaa, eli yhteensä  2005 euroa.

Esim. 2

Ravintolamuusikko saa työttömyyspäivärahaa 55 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa eli kuukaudessa yhteensä 1 155 euroa. Hän hakee päivärahaa kuukauden mittaiselta jaksolta (= esim. 21 päivää). Hän tekee yhdellä viikolla kaksi keikkaa ja saa 260 euroa ja seuraavalla viikolla yhden keikan, josta saa 130 euroa. Keikkapalkat lomakorvauksineen ovat yhteensä siis 390 euroa.

Päiväraha maksetaan hänelle soviteltuna seuraavasti:

1 155 euroa – ((390-300):2) euroa = 1110 euroa kuukaudessa (eli noin 52,85 euroa päivässä 21 päivältä)

Päivärahaa maksetaan pääsääntöisesti viideltä päivältä viikossa, samoin soviteltua päivärahaa. Keikkatyö ei vähennä maksettavia päiviä, vaan päivää kohti maksettavan päivärahan määrä pienenee. 400 päivän enimmäisaikalaskuriin kertyy päiviä kuitenkin vain täysien työttömyyspäivien verran, eli esimerkissä kaksi 1100:55 = 20 päivää. Soviteltua päivärahaa saavalle työttömälle kertyy mahdollisesti uusia työssäoloviikkoja. Kun näitä viikkoja kertyy yhteensä 26, työttömän päiväraha lasketaan uudelleen näiden viikkojen työtuloista. Samalla asetetaan uusi omavastuuaika (7 kokonaista työpäivää) ja maksetut päivät nollataan.

Lyhennetyn työpäivän tai työviikon tekijöiden viikkotyöaika ei saa ylittää 80 prosenttia alan kokoaikatyön ajasta.

Esittävien alojen (muusikot, näyttelijät) tilapäisissä keikkatyössä ei kuitenkaan ole yleensä ole tes-perusteisia viikkotyöaikoja. Jos tällaisen suoritetyön keikalle on sovittu esimerkiksi työehtosopimuksella vähimmäistyöaika, voidaan sen pohjalta laskea sovittelua varten viikoittainen työaika sovittelun pohjaksi. Näissä tapauksissa työntekijä katsotaan oman alansa kokoaikatyötä tekeväksi, ei osa-aikatyöntekijäksi, koska esittävän alan keikkatyötä ei voi asian luonteesta johtuen tehdä osa-aikaisesti.

Muita kuin esittävän taiteen keikkatöitä voidaan alasta riippuen tehdä toki myös osa-aikanatyönä, jolloin alalla yleensä on joku samaa kokoaikatyötä koskeva työehtosopimus ja/tai työaikalain mukainen säännöllinen viikkotyöaika. Nyrkkisääntö on, että sovittelussa osa-aikatyöksi katsottavassa työssä työajan saa olla enintään 80 prosenttia kokoaikaisen – joko työehtosopimukseen tai työaikalain mukaisesta – viikkotyöajasta, muuten kyse on kokoaikatyöstä, eikä henkilö voi olla silloin kokoaikatyötä hakeva työtön. Kokoaikatyöksi katsottavan keikan/määräaikaisen työsuhteen on oltava enintään kahden viikon mittainen. Esittävillä ja luovilla aloilla yksittäisiä keikkoja saa olla enintään neljä kalenteriviikossa.

Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyöksi luettava  keikka katkaisee työttömyyden, eikä siltä ajalta makseta lainkaan päivärahaa.

Puolet saaduista tuloista vähentää sitä päivärahaa, jonka kokonaan työttömänä saisi, huomioiden suojaosa. Maksettava päiväraha yhdessä saadun palkan kanssa ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia siitä palkasta, josta täysi päiväraha on laskettu.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös erityiseltä sovittelujaksolta. Tällöin tavanomaiseen neljän viikon tai kuukauden mittaiseen sovittelujaksoon sisältyy aikaa, jolta ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen. Tavanomainen jakso siis katkeaa tai jää normaalia lyhyemmäksi.

Tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon työttömyyspäivärahan sovittelussa työttömyysturvalain sovittelusäännösten mukaisesti ansiotulona. Maksettu tekijänoikeuskorvaus voidaan myös jaksottaa eri kuukausille. Esimerkiksi Teosto ry maksaa korvauksia kahdesti vuodessa, joten ne jaksotetaan maksamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Mikäli tekijänoikeuskorvaus perustuu työsuhteeseen ja maksetaan kokonaan työttömänä kuukautena, se ei vaikuta työttömyyskorvauksiin.

Mutta, jos tässä kuukaudessa on yksikin työpäivä, joka johtaa soviteltuun päivärahaan, myös tekijänoikeuskorvaus otetaan huomioon.

Työttömästä opiskelijaksi

Omaehtoinen koulutus

Vähintään 25-vuotias voi sisällyttää omaehtoiseen koulutukseen entistä monipuolisemmin erilaista koulutusta, esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutusta yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, ja sen voi aloittaa heti työttömyyden alettua. Koulutuksen pitää kuitenkin olla päätoimista ja ammatillista osaamista parantavaa. Arvion koulutustarpeesta tekee TE -toimisto. Kun koulutus sisällytetään työttömän työnhakusuunnitelmaan, opiskeluajalta maksetaan korotettua työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta enintään 24 kuukauden ajan. Päiväraha maksetaan joko ansiopäivärahana tai työmarkkinatukena. Maksettava päiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahan 400 päivän enimmäiskestoa.

Työvoimakoulutus

Opiskelijalla on oikeus ansiopäivärahaan tai työmarkkinatukeen sekä ylläpitokorvaukseen työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta. Koulutusaikana maksettava päiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahan 400 päivän enimmäiskestoa.

Yrittäjä voi hakeutua työvoimapoliittiseen koulutukseen, vaikka hän ei vielä ole lopettanut tai todisteellisesti keskeyttänyt yritystoimintaansa ja saada peruspäivärahan suuruista perusosaa tai työmarkkinatukea.

Työttömyysturvaa yrittäjäkassasta?

Jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai oma työllistymisesi yrityksessä on päättynyt voit saada työttömyyspäivärahaa Kelasta tai yrittäjien työttömyyskassasta. Yrittäjille on Suomessa kaksi työttömyyskassaa, josta voit saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos olet niiden jäsen. Yrittäjäin työttömyyskassojen maksut ovat palkansaajakassojen maksuja korkeampia, sillä niiden rahoituspohja kerätään eri tavalla.

Yrittäjäkassojen työssäoloehto

Yrittäjäkassan jäsenelle kertyy työssäoloehtoa niiltä kuukausilta, kun hän toimii yrittäjänä. YEL-vakuutus on oltava otettuna vähintään 12 564 euron työtulolle. Työtuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.

Jos olet samanaikaisesti sekä yrittäjä että palkansaaja, sinun tulee vakuuttaa itsesi päätoimen mukaan joko yrittäjä- tai palkansaajakassassa. Tällä hetkellä et kuitenkaan voi vakuuttaa kaikkia tulojasi samassa kassassa, jos työskentelet sekä palkansaajana että yrittäjänä.

Ansiosidonnaista päivärahaa voti saada vain, jos niin sanottu työssäoloehto täyttyy. Yrittäjällä ja palkansaajalla on erilainen työssäoloehto.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun olet toiminut yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden (48 kuukauden) tarkastelujakson aikana ja olet ollut samanaikaisesti yrittäjäkassan jäsen.

Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneillä yrittäjillä voi olla oikeus ansiopäivärahaan niin sanotun jälkisuojan perusteella enintään 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta.

Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan vain, jos

  • et ole vielä täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa yrittäjäkassassa ja
  • olet toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja
  • palkansaajakassan työssäoloehto on voimassa ja joka on liittynyt yrittäjäkassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta.

Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi eikä työssäoloehto kerry sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun ajalta. Neljän vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Pidennys tehdään, mikäli syy työmarkkinoilta poissaololle on jokin seuraavista:

  • sairaus, laitoshoito tai kuntoutus
  • asevelvollisuus tai siviilipalvelus
  • päätoimiset opinnot
  • lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
  • apurahakausi
  • muu näihin verrattava hyväksyttävä syy

Jos olet työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessasi tai ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti.

Päivärahaa saadaksesi sinun on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoimintasi tai työllistymisesi päättyminen. Yritystoiminnan päättymisen osoittavat asiakirjat on toimitettava TE-toimistoon.

Yritystoiminta katsotaan päättyneeksi, kun yritystoiminnan tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut ja olet

  • luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä
  • jättänyt verohallinnolle ilmoituksen (ilmoituksia ei edellytetä ammatinharjoittajilta eikä toiminimiyrittäjiltä)
  • jättänyt ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä
  • jättänyt ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja
  • jättänyt ilmoituksen yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.

Voit saada päivärahaa vaikka yritys jäisikin kaupparekisteriin, kunhan yllämainitut edellytykset täyttyvät.

Yritystoiminta katsotaan kokonaan lopetetuksi myös silloin, jos yritys on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan tai sen purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus tai on muuten ilmeistä, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut.

Yritystoiminnan päätyttyä sinun tulee toimittaa kassalle selvitys mahdollisesta myyntivoitosta (myyntivoittolaskelma), vaikka yritystä ei olisikaan myyty.

Tietyissä tilanteissa päivärahan saamiseksi ei edellytetä yrityksen lopettamista, jos pystyt osoittamaan työllistymisesi yrittäjänä päättyneen. Nämä tilanteet on rajoitettu laissa seuraavasti.

  • työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen

Jos olet saanut Kelan sairauspäivärahaa enimmäisajan ja työkyvyttömyytesi jatkuu edelleen, voit saada ansiopäivärahaa edellyttäen, että työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on vireillä tai hylätty.

  • toimeksiantosuhteen päättyminen

Jos olet ollut palkansaajaan rinnastettava yrittäjä ja tehnyt työsuoritukset toimeksiantosopimusten perusteella, voit saada päivärahaa toimeksiantosuhteen päättyessä. Edellytyksenä on lisäksi, että työsuorituksesi muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että

  • olet tehnyt työsuorituksen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla
  • olet toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin
  • sinulla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten ja
  • sinulla ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta ollut palveluksessasi työsuhteessa olevia työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti.

Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä toimiminen todetaan aina jälkikäteen.

  • luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteisen yrityksen toimintakausi on päättynyt.

Jos luonnonolosuhteiden takia yritystoimintaasi on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään 6 kuukauden ajan vuodessa, voit saada päivärahaa yrityksen toimintakauden päättyessä.

Sivutoimiseksi yrittäjäksi siirtyminen

Jos yritystoimintasi ei enää työllistä sinua päätoimisesti, voit saada kassasta tai Kelasta soviteltua päivärahaa. Nämä tilanteet ovat kuitenkin tarkkaan rajattu työttömyysturvalaissa ja käytännössä melko harvinaisia. Päätoiminen yritystoiminta voidaan katsoa muuttuneen sivutoimiseksi lähinnä tilanteessa, jossa olet yritystoiminnan aikana

  • opiskellut päätoimisesti ja opinnot ovat edenneet normaalisti ja kestäneet yritystoiminnan aikana vähintään 6 kuukautta tai
  • ollut samanaikaisesti kokoaikaisessa palkkatyössä vähintään 6 kuukautta tai
  • olet täyttänyt palkansaajan 26 viikon työssäoloehdon yritystoimintasi aikana

Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi edellyttää, ettei toiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Jos toiminta esimerkiksi laajenee työttömyyden alettua, TE-toimiston tulee arvioida, onko toimintaa pidettävä edelleen sivutoimisena.

Myyntivoitto vähentää työttömyysturvaa

Jos yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on ollut yli 20 000 euroa, tutkitaan onko yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä jäänyt ns. myyntivoittoa. Työttömyysturvan maksajalle toimitetaan myyntivoittolaskelma samalla, kun ilmoittaudutaan työttömäksi.

Jos myyntivoittoa on jäänyt, se jaksotetaan siten, että katsotaan kuinka pitkän ajan työtuloa myyntivoitto vastaa. Jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkamispäivämäärää eteenpäin.

Myyntivoittoa ei huomioida, jos

  • olet toiminut yrittäjänä enintään 18 kuukautta
  • yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on ollut alle 20 000 euroa
  • yritystoimintasi ei ole loppunut, vaan ainoastaan työllistymisesi yrityksessä on päättynyt alla mainituista syistä:
    • työkyvyttömyys (sairauspäivärahan enimmäisajan täyttynyt ja työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai hylätty)
    • toimeksiantosuhteen päättyminen (palkansaajaan rinnastettava yrittäjä),
    • tuotantokauden päättyminen (sääolosuhteista johtuen kausiluonteinen yritystoiminta)
    • tuotantosuunnan lopettaminen (oma omistusosuus alle 15 %)

Hakiessasi päivärahaa toimita kassalle tai Kelalle aina myyntivoiton selvityslomake. Lomakkeeseen tulee yleensä liittää vähintään yrityksen tasetiedot viimeiseltä täydeltä tilikaudelta.

 

Työttömyysturvan kesto

Yrittäjäin ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Jos sinulla on enintään kolme vuotta työhistoriaa, enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta.

Vuosina 1950-1957 syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä 62-vuotiaana.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka on syntynyt vuosina 1950-1957 ja  täyttänyt 62 vuotta sekä saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.

Yrittäjäkassoista löydät tietoa täältä: SYT ja AYT.