5.1 Opiskelu kannattaa aina

Mikäli yrittäjä opiskelee yritystoiminnan ohella, YEL-vakuutus jatkuu keskeytyksettä. YEL-tulon määrää voi alentaa, jos työpanos opiskelun vuoksi pienenee, mutta tällöin pienenee myös eläkekarttuma. Tutkinnon suorittamiseen johtava opiskelu kartuttaa eläkettä riippumatta siitä, onko yrittäjäopiskelijalla YEL-vakuutus vai ei. Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija saisi 727,29 euron kuukausipalkkaa (vuosi 2017). Summaa tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Opiskelemaan ryhtyvällä on useita eri vaihtoehtoja saada tukea ja rahoitusta opiskeluunsa. Kannattaakin selvittää etukäteen, mikä vaihtoehdoista sopisi itselle.

lisätietoja: http://www.tyoelake.fi

KELA:n opintotukijärjestelmä

Kansaneläkelaitos maksaa opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin. Kansaneläkelaitoksen opintotukea voi saada toisen asteen opintoihin sekä korkeakouluopintoihin. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Opintojen enimmäistukiaika on erilainen toisen asteen opinnoissa ja korkeakouluissa.

KELAn maksamiin opiskelijoiden tukiin tulee muutoksia 1.8.2017 lukien. Tuolloin korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Opintolainan määriä korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Myös opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen myöntämisperusteisiin tulee useita muutoksia. Lisäksi Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin.

KELA huomioi opiskelijan veronalaiset tulot ja tulojen määrä vaikuttaa siihen, moneltako kuukaudelta opiskelija voi nostaa opintotukea vuodessa. Jos opiskelija harjoittaa yritys- tai elinkeinotoimintaa, sillä on tulovalvonnassa vaikutusta, jos yrittäjä saa toiminnan perusteella veronalaista tuloa esimerkiksi elinkeinotoiminnan tuloksena, osinkona tai palkkana. Verohallinto ilmoittaa veronalaiset tulot Kelalle. YEL-vakuutuksen työtulolla ei siis ole tämän kanssa mitään tekemistä, vaan verotettava yritystulo on se, joka vaikuttaa opintotuen tulovalvontaan. Huomattava on, että apurahat ja stipendit otetaan myös huomioon opintotuen tulovalvonnassa. Myös tekijänoikeuksista maksettavat korvaukset ovat verotettavaa ansiota ja vaikuttavat siten opiskelijan vuosituloon.

Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä valtion opintolainan valtiontakauksella tuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto ja sitä voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, jonka kestoaika on vähintään kaksi kuukautta tai yhteensä vähintään 43 päivää. Aikuiskoulutustuen piirissä on tutkintoon johtava koulutus, opintokokonaisuuksien ja tutkinnon osien suorittaminen sekä ammatillinen lisä- tai täydennyskoulutus. Koulutuksen tulee olla päätoimista ja koulutuksen järjestäjän tulee olla Suomessa toimiva, julkisen valvonnan alainen oppilaitos.

Aikuiskoulutustuen ehdot kiristyivät 1.1.2017 lukien

Palkansaaja voi saada täysimääräistä aikuiskoulutustukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, jos on työ- tai virkasuhteessa ja on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja työsuhde nykyisen työnantajan palveluksessa on kestänyt vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. Lisäksi edellytyksenä on, että palkansaaja jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi ja saa opintovapaan aikana sivutuloa enintään 250 euroa bruttona kuukaudessa. Opiskeluun ei saa saada muuta tukea.

Pätkätyöläisen voikin siis olla vaikea saada aikuiskoulutustukea, sillä tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, aikuiskoulutustukea ei voi saada.

Palkansaajalla saattaa olla oikeus myös soviteltuun aikuiskoulutustukeen. Aikuiskoulutustuki on hyvä vaihtoehto, jos haluaa tehdä opiskelun ohella sen verran töitä, että täysimääräisen aikuiskoulutustuen sivutuloraja, 250 euroa, saattaa ylittyä. Aikuiskoulutustuen kannalta ei ole merkitystä sillä, tekeekö sivutyötä oman työnantajan vai jonkun muun työnantajan palveluksessa.

YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä voi saada edellä mainittuun koulutukseen aikuiskoulutustukea, jos yrittäjä on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja hän on toiminut päätoimisena, pakollisen YEL- tai MyEL-vakuutuksen piirissä olevana, yrittäjänä vähintään vuoden välittömästi ennen tuettavan opiskelun alkua. Yrittäjän yritystoiminnasta saatavien verotettavien ansiotulojen tulee alentua tukiaikana opiskelun vuoksi vähintään kolmanneksella verrattuna hakemishetkellä viimeksi vahvistettuun verotukseen. Yrittäjän muut kuin yritystoiminnan ansiotulot eivät saa olla enempää kuin 522,45 euroa bruttona kuukaudessa 31.7.2017 asti ja 1.8.2017 alkaen 444,08 euroa bruttona kuukaudessa. Edellytyksenä on lisäksi, että yrittäjä ei saa muuta tukea opiskeluun.

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto 1.1.2017 alkaen on 15 kuukautta.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki on perusosan suuruinen, joka on 31.7.2017 asti 696,60 euroa/kk. 1.8.2017 alkaen perusosan suuruus on 592,11 euroa/kk. Aikuiskoulutustuen saajalla voi olla oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Valtiontakaushakemuksen käsittelee ja takauksen myöntää Kela.

Aikuiskoulutustukihakemuksen voi laittaa vireille, kun on tullut hyväksytyksi koulutukseen ja työnantaja on myöntänyt opintovapaan. Yrittäjä voi laittaa hakemuksen vireille saatuaan päätöksen koulutukseen hyväksymisestä. Yrittäjän aikuiskoulutustukea kannattaa hakea vain silloin, kun ansiotulojen alenema vähintään kolmanneksella tulee toteutumaan. Hakemuksessa tulee selvittää, millä tavoin yritystoiminta muuttuu tukiaikana koulutuksen vuoksi siten, että tulot alenevat tukiaikana vähintään kolmanneksella. Jos tulojen alenemaa voidaan pitää todennäköisenä, tukea myönnetään etukäteen opiskeluajalle. Jos yritystulojen aleneminen johtuu muusta syystä kuin koulutuksesta, yrittäjän aikuiskoulutustukea ei voi saada. Aikuiskoulutustuki voidaan myöntää takautuvasti enintään hakemiskuukautta edeltävien kuuden kuukauden ajalta. Soviteltua aikuiskoulutustukea voi hakea vain kalenterikuukausittain jälkikäteen.

Mikäli on epävarma siitä, täyttyykö tuen saamisen ehtona oleva kahdeksan vuoden työssäoloaika kohdallasi ja/tai, kuuluuko koulutus tuen piiriin, Koulutusrahastolta voi hakea ennakkopäätöksen. Ennakkopäätöstä ei voi kuitenkaan hakea ennen kuin on tullut hyväksytyksi opiskelijaksi oppilaitokseen.

Lisätietoja:

www.koulutusrahasto.fi

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsopimukseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus tarjoaa lisäksi mahdollisuuden lisäkoulutukseen.

Oppisopimus edellyttää sellaista työpaikkaa, jossa opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella ammattia käytännössä. Työnantajan velvollisuus on järjestää opiskelijalle ammattiin soveltuvia monipuolisia työtehtäviä. Opiskelija osallistuu työtehtävien hoitamisen lisäksi tietopuoliseen opetukseen. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus ja työnopetuksen aikana työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja järjestää käytännön opetuksen.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Maksuttoman tietopuolisen opetuksen aikana opiskelijalle voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitus- ja matkakorvausta. Päivärahan määrä on 15 € / opetuspäivä, perheavustusta voidaan maksaa 17 € / opetuspäivä ja matka- ja majoituskorvauksen määrä on 8 € / opetuspäivä jos koulutus järjestetään koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella. Tietopuolisen opetuksen aikana saatavat korvaukset ovat verovapaita.

Myös yrittäjillä on mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella. Oppisopimus voi olla yrittäjälle hyvä tapa kehittää yritystä ja omaa osaamista käytännönläheisesti. Oppisopimus sopii yrittäjälle, kun on tarve kehittää uuden yrityksen liiketoimintaa, halutaan vahvistaa ja kehittää omaa yrittäjyysosaamista ja ammattitaitoa sekä yrittäjäpolvenvaihdoksessa jatkajan koulutuksessa. Yrittäjän oppisopimuskoulutus on mahdollinen, kun yrittäjä on tehnyt verottajalle ilmoituksen yrittäjätoiminnan aloittamisesta ja yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja / tai arvolisäperintärekisteriin. Edellytyksenä on lisäksi, että yrittäjä maksaa yrittäjän eläkevakuutusta ja henkilön pääasiallinen toimeentulo tulee yritystoiminnasta.

Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu koulutuksenjärjestäjän ja yrittäjän väliseen koulutussopimukseen ja oppimisympäristönä on oma yritys. Työpaikkakouluttujana on usein toinen yrittäjä tai joku muu alan ammattilainen. Koulutuskorvausta ei voida maksaa yrittäjän omalle yritykselle vaan ohjauksesta maksettava raha maksetaan kouluttavalle yritykselle. Opintososiaaliset etuudet koskevat myös yrittäjää, jos teoriakoulutuspäivistä tulee tulonmenetystä.

Lisätietoja:

www.oph.fi/oppisopimuskoulutus

www.edu.fi/info/oppisopimus

www.oppisopimus.net

 

Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna

Tietyissä tilanteissa työtön työnhakija voi saada työttömyysetuutta opiskelun ajalta. Tällöin puhutaan omaehtoisesta opiskelusta. TE-toimisto ei hanki koulutusta eikä valitse opiskelijoita koulutukseen. Ennen koulutuksen alkamista TE-toimisto kuitenkin arvioi, täyttyvätkö tuen maksamisen edellytykset. Koulutuspalvelut tuottaa oppilaitos ja etuuden maksaa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa.

Omaehtoisen opiskelun tukemisesta on kirjoitettu myös osiossa 6.1

Lisätietoja:

http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/ammatinvalinta_koulutus/omaehtoinen_opiskelu/