2.4 Apurahatyökin kartuttaa eläkettä

Apurahansaaja ei ole palkansaaja eikä yrittäjä. Apurahansaajan eläkevakuuttaminen noudattaa kuitenkin paljolti yrittäjien järjestelmää, sillä se hoidetaan maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Eläkevakuuttamisen perustana on työnteon vakuuttaminen, joten eläkettä karttuu vain työskentelyyn kohdistettavista apurahoista. Apurahan tulee olla myönnetty taiteelliseen työskentelyyn (tai tieteelliseen tutkimukseen). Taiteelliseksi toiminnaksi ei kuitenkaan katsota ammatillisen perustutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista tai näihin opintoihin liittyvää opinnäytetyötä.

Vakuutusturva määritetään aina apurahakohtaisesti. Apurahatyöskentelyyn perustuva vakuutus on aina määräaikainen. Apurahatyön päättyessä myös vakuutus päättyy. Kertynyt eläke jää kuitenkin järjestelmän muistiin myöhempää maksamista varten. 

Apurahansaajan vakuuttamisen edellytykset

  • apurahatyöskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta
  • työskentelyyn kohdistuvan apurahan määrä vuositasolle suhteutettuna ylittää vakuuttamisen rajan, joka vuonna 2017 on 3 822,63 euroa
  • apurahansaaja on Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä
  • apurahansaaja on 18 – 67 -vuotias
  • apurahansaaja ei ole työsuhteessa apurahansa myöntäjään.

Apurahalla työskentelyaika ja sosiaaliturva

Työskentelyajan käsite on eläkevakuuttamisen kannalta oleellinen asia. Apurahakausi ei oikeuta eläkevakuutukseen ellei työskentelyaika ole vähintään neljä kuukautta.

Kun pohjalla on voimassaoleva vakuutus siihen voi kuitenkin yhdistää vähintään yhden mutta alle neljän kuukauden mittaisen uuden apurahajakson, joka on myönnetty samaan käyttötarkoitukseen. Lisäksi edellytyksenä on, että olet saanut yhdistettävän apurahan samalta myöntäjältä tai työskentelysi jatkuu samassa työryhmässä kuin jo vakuutetulla apurahalla työskentely. Työskentelysi on jatkuttava yhtäaikaisesti tai keskeytyksettä jo vahvistettuun vakuutusjaksoon nähden. Yhdistäminen on aina vapaaehtoista ja sitä tulee hakea ennen kuin yhdistettävällä apurahalla työskentely päättyy.

Mikäli apuraha myönnetään tietylle tarkkaan rajatulle ajanjaksolle eli apurahan myöntäjä asettaa työskentelyajalle tarkat päivämäärärajat, sitoo tämä ajanjakso eläkevakuuttamista. Jos kyseinen työskentelyaika ylittää neljä kuukautta, on apurahan perusteella vakuutusta haettava.

Mikäli apurahan myöntäjä asettaa myöntämäänsä apurahaan työskentelyajan keston eli myöntäjä määrittää kyseisesti apurahasta saajalle kuukausittain tulevan (laskennallisen) osuuden, on tämä määrite jälleen apurahansaajan vakuutusturvaa sitova. Esimerkiksi viiden kuukauden työskentelyyn myönnetyn apurahan perusteella apurahansaajalle vahvistetaan viiden kuukauden ajaksi eläkevakuutus. Vakuutuksen eli työskentelyajan alkamisajankohdan apurahansaaja määrittää itse.

Melko yleisiä ovat myös apurahat, jotka myönnetään taiteelliseen työskentelyyn varsinaista työskentelyaikaa sen tarkemmin määrittelemättä. Näiden apurahojen osalta apurahansaaja määrittää itse itselleen työskentelyajan, jolloin hän katsoo kyseisellä apurahalla työskentelevänsä. Mikäli neljän kuukauden työskentelyaika ylittyy, on apurahan perusteella haettava vakuutusta.

Rajanveto sille milloin yksi apuraha päättyy ja toinen alkaa ei välttämättä ole aina selvä. Vakuutusturvan kannalta kyseinen raja on kuitenkin löydettävä. Esimerkiksi jos taiteilija saa kaksi 3 000 euron apurahaa taiteelliseen työskentelyyn ilman tarkempaa työskentelyajan määritystä apurahan myöntäjän taholta, on työskentelyaika apurahansaajan oman harkinnan mukainen. Laskemalla itselleen 1 500 euron kuukausiansion kyseiset apurahat riittävät yhteensä neljän kuukauden työskentelyyn. Eläkevakuuttamisen kannalta tarkastelu tehdään kuitenkin apurahakohtaisesti. Mikäli kyseinen taiteilija ajattelee ensin käyttävänsä yhtä apurahaa kaksi kuukautta ja siirtyvänsä sitten käyttämään toista, hän jää eläkevakuutuksen ulkopuolelle, koska apurahakohtaisesti tarkasteltuna ei neljän kuukauden työskentelyjaksoa synny. Nostamalla laskennallisesti itselleen kummastakin apurahasta yhtä aikaa 750 euroa kuukaudessa, hän työskentelee kummallakin apurahalla neljän kuukauden ajanjakson ja hänet vakuutetaan apurahatyöskentelystä.

Vakuutuksen perustana on työtulo

 Apurahansaajan eläkevakuutus perustuu vuotuisen työtulon käsitteeseen aivan kuten yrittäjän vakuutuskin. Apurahansaajalla työtulon taso on kuitenkin sidottu hyvin tarkkaan hänen saamaansa apurahaan. Mikäli apurahan myöntäjä mahdollistaa osan apurahasta kohdistettavan työskentelystä aiheutuvien kustannusten kuten materiaali ym. kulujen kattamiseen, apurahansaaja voi halutessaan esittää vakuutushakemuksellaan kuluvähennyksen, joka pienentää eläkevakuutuksen perusteeksi otettavaa apurahan määrää. Pelkästään työskentelyyn myönnetyt apurahat eivät mahdollista kuluvähennyksen tekemistä vaan ovat kokonaisuudessaan eläkevakuutuksen perusteena. Tällaisia apurahoja ovat esimerkiksi valtion taiteilija-apurahat.

Apurahansaaja maksaa itse vakuutuksensa kustannukset

 Apurahansaajan vakuutuksen maksuprosentti riippuu vakuutettavan iästä ja vakuutuksen perusteena olevan työtulon määrästä. Vuonna 2017 alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden vakuutusmaksuprosentti on 13,0140 alle 26 783,03 euron työtuloon asti, jonka jälkeen maksuprosentti alkaa nousta liukuvasti työtulon mukana. 42 087,69 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 24,10 prosenttia. 53 – 62 vuotiailla maksuprosentti on 13,8240 johtuen suuremmasta eläkekarttumasta. Yli 40 087,69 euron työtulosta he maksavat 25,60 prosenttia. Vakuutusmaksujen suuruutta voi arvioiden Melan internetsivulta löytyvän laskurin avulla, www.mela.fi/elakevakuutus/laskurit/apurahansaajanlaskuri .

Vakuutuksen hakeminen

Vastuu vakuutusturvan hakemisesta on apurahansaajalla. Vakuutushakemuksen tekeminen onnistuu helposti Melan verkkopalvelun kautta www.mela.fi/asiointipalvelut. Apurahansaajan tulee hakeutua vakuutukseen kolmen kuukauden kuluessa apurahatyöskentelyn aloittamisesta.